Tervetuloa Kielitohtorin vastaanotolle

Kielitohtori.fi:ssä voit saada Kielitohtorilta neuvoja suomen kieltä koskevissa kielenhuoltoasioissa. Lähetä oma kysymyksesi tai lue muiden saamia vastauksia.

Tutustu myös Kielitohtorin vinkkiosioon.

Tuoreimmat vastaukset

Kielitohtorin vastauksia
  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Ilman kaksoispistettä: LinkedInissä.

    Some-palveluiden nimien taivutukseen pätevät samat ohjeet kuin (vierasperäisten) nimien taivuttamiseen yleensä.

    Kaksoispiste ei kuulu taivutukseen muutoin kuin numeroiden, symbolien ja tietynlaisten lyhenteiden yhteydessä: Välittäjä myi 20:tä huoneistoa. Matkalipusta saa opiskelijakortilla 50 %:n alennuksen. Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995.

    Sen sijaan vierasperäisiä sanoja ja nimiä taivutettaessa kaksoispistettä ei käytetä, vaan taivutuspääte liitetään useimmiten suoraan sanaan.

    Joissakin tapauksissa käytetään heittomerkkiä erottamaan perusmuoto ja taivutuspääte toi­sis­taan. Näin tehdään lähinnä vain silloin, kun sanan perusmuoto loppuu kirjoituksessa konso­nant­tiin mut­ta ään­tä­myk­ses­sä vokaaliin: Bordeaux’ssa, show’hun.

    Heittomerkkiä voidaan käyttää myös tähdentämään, mikä on vierasperäisen nimen tai sanan perusmuoto, jos asiasta voisi muuten olla epäselvyyttä: Pääosassa näemme Gary Sinise’n. Tämä tapa on kuitenkin melko harvinainen, enkä ainakaan itse koe, että heittomerkki olisi tarpeen LinkedIn-nimeä taivutettaessa.

    Vastaavasti taivutetaan myös muut some-palveluiden nimet: Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, YouTubessa, Snapchatissa, WhatsAppissa jne.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Oikea kirjoitustapa on Tarjoaa palvelua 18 asiakkaalle.

    Kielitoimiston ohjeen mukaan numeroon ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä, jos sijamuodon näkee seuraavasta sanasta, kuten tässä sanasta asiakkaalle.

    Tähän sääntöön on joitakin poikkeuksia. Pääte esimerkiksi merkitään aina, kun sanat ovat partitiivissa: Yritys palvelee 18:aa asiakasta. Tämä johtuu siitä, että muutoin partitiivimuotoa ei voisi erottaa nominatiivimuodosta (perusmuodosta), koska jälkimmäinen sana on molemmissa samannäköinen: kahdeksaatoista asiakasta, kahdeksantoista asiakasta.

    Esimerkkivirkkeessä lukua 18 ei tarvinnut taivuttaa, mutta nostan silti esiin lukujen 11–19 taivutuksen, koska se on hieman poikkeuksellinen. Koska luvuissa 11–19 jälkiosa -toista on taipumaton kaikissa sijamuodoissa, tulee pääte taipuvasta alkuosasta: 11:stä (yhdestätoista), 18:lle (kahdeksalletoista), 15:tä (viittoista).

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Tämä sanapari kirjoitetaan erikseen: sitä paitsi.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Koska kyseessä on yhdyssana, ennen liikennemerkki-sanaa tulee viiva eli yhdysmerkki. Koska esimerkeissä käytetään liikennemerkin virallista, sanatarkkaa nimeä, kirjoittaisin ensimmäisen sanan isolla alkukirjaimella. Siis näin: Seuraaville kaduille on tarkoitus lisätä Pysäköinti kielletty -liikennemerkki.

    Tässä esimerkissä liikennemerkin nimi on sen verran lyhyt, että se erottuu muusta tekstistä ilman lainausmerkkejäkin. Joillakin muilla merkeillä on pidemmät nimitykset, ja niistä puhuttaessa voi harkita lainausmerkkien käyttöä: ”Jalankulku sekä polkupyörällä ja mopolla ajo kielletty” -liikennemerkki.

    Joskus tällainen muotoilu voi johtaa melko kömpelöihin lauserakenteisiin. Jollei ole välttämätöntä käyttää liikennemerkin sanatarkkaa nimeä, voi miettiä myös sellaisten yleisemmän tason ilmaisujen käyttöä kuin pysäköintikieltomerkki tai pysäköinnin kieltävä liikennemerkki tai liikennemerkki, joka kieltää jalankulun sekä polkupyörällä ja mopolla ajamisen. Nämä kuvailevammat nimitykset kirjoitetaan pienellä.

    Suomen kaikki liikennemerkit määritellään tieliikenneasetuksessa (Finlex).

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikeat muodot ovat aktiivisesti ja adekvaatisti (adekvaatti ’täysin vastaava, asianmukainen, oikea’).

    Hieman taustaa ja lisätietoa:

    Sellaiset muodot kuin aktiivisesti ja adekvaatisti ovat tapaa ilmaisevia adverbeja. Ne on johdettu vastaavista adjektiiveista, tässä tapauksessa sanoista aktiivinen ja adekvaatti.

    Suomen kielessä adjektiivien lopussa on usein -inen. Näin on myös monissa vierasperäisissä adjektiiveissa (kuten sanassa aktiivinen), mutta joidenkin lopussa on pelkkä -i (esim. adekvaatti).

    Joistakin adjektiiveista on käytössä molemmat muodot. Tällaisia ovat ainakin seuraavat:

    • primaari ja primaarinen (myös ä:lliset muodot käyvät)
    • sekundaari ja sekundaarinen (myös näistä käyvät ä:llisetkin muodot
    • liberaali ja liberaalinen
    • taktiili ja taktiilinen
    • spesifi ja spesifinen.

    Kielenhuollon käsikirjan (Iisa–Oittinen–Piehl) mukaan -nen-loppua ei kuitenkaan pitäisi jättää pois, jos on vaara, että adjektiivi ja substantiivi sekoittuvat toisiinsa. Esimerkkinä sekoittumisvaarassa olevista sanoista kirja esittää adjektiivin aktiivinen ja substantiivin aktiivi (esim. merkityksessä ’puolueaktiivi’).