Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Joillakin sanoilla on useita monikon genetiivin muotoja, jotka ovat kaikki yhtä oikein. Voidaan siis sanoa joko kulttuurien tai kulttuureiden, minkä lisäksi on myös mahdollista käyttää muotoa kulttuureitten. Samassa tekstiyhteydessä on kuitenkin hyvä käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa muotoa.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Sana voidaan kirjoittaa kolmella eri tavalla: Euroopan-mestari (iso alkukirjain, yhdysmerkki), Euroopan mestari (isolla erikseen) tai euroopanmestari (pienellä yhteen). Muoto Euroopanmestari (isolla yhteen) on sen sijaan virheellinen.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kyse on ilmiöstä nimeltä pleonasmi, jolla tarkoitetaan kahden samaa merkitsevän kielenaineksen esiintymistä samassa yhteydessä (lähde: Gummeruksen suuri sivistyssanakirja).

    Kielitieteessä on käyty keskusteltua siitä, tulisiko pleonastiset ilmaukset hyväksyä niiden painokkaamman tai selkeämmän sisällön vuoksi. Kuitenkin ainakin toistaiseksi kielenhuoltajat pitävät tällaisia turhaan toistavia ilmauksia puhekielisinä ja kehottavat välttämään niitä.

    Esimerkkilauseessa olisi siis suositeltavaa korvata myöskin-sana jommallakummalla kysyjän esittämistä tavoista.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Muotoa kauaa ei suositeta käytettäväksi, vaan sen sijaan on käytettävä muotoa kauan.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Sanaan tulee heittomerkki, joka osoittaa, että kahden saman vokaalin välillä on tavuraja. Oikea kirjoitustapa on siis ko'oista.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    ...Netissä eräällä tukiopetussivustolla väitetään, että lauseessa "Tyttö on taitava lukija" sana 'taitava' olisi predikatiivi. Predikatiiviksi ajattelisin itse sanan 'lukija' ja attribuutiksi sanan 'taitava. Miten on?

    Kyseessä on adverbiaali ja tarkemmin ottaen datiiviadverbiaali, jonka sija on siis yleensä allatiivi, joskus genetiivi.

    Jälkimmäisessä kysymyksessä Kielitohtori on samaa mieltä kysyjän kanssa, eli taitava olisi tosiaankin adjektiiviattribuutti.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kielitohtori ei tunne sanonnan varsinaista alkuperää, mutta arvelee sen liittyvän siihen, että entisaikoina tapahtuneeseen lasten kurittamiseen on käytetty nimenomaan koivun nuorista oksista tehtyä piiskaa. Lisäksi suomalaisia lapsia tavattiin muinoin pelotella erilaisilla myyttisillä olennoilla, kuten hiisi ja näkki, joten voihan olla, että Koivuniemen herra on sittemmin jatkanut tätä henkilöityneiden pelotehahmojen traditiota.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Perinteisesti "minun"-sana on tällaisessa lauseessa jäsennetty adverbiaaliksi. Se voidaan kuitenkin tulkita myös subjektiksi, vaikka se onkin genetiivissä.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Sanan ruoka voi taivuttaa monikossa myös ruuat, sillä muoto on yleisyytensä vuoksi hyväksytty kirjoitettuun yleiskieleen. Sen sijaan vuoka-sanaa taivutettaessa vuoat-muoto on ainoa oikea vaihtoehto.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Katujen ja muiden ns. kaavanimien kirjoittamiseen on sovittu sääntö, jonka mukaan sanaliitoksi (kaikki sanat erilleen) kirjoitetaan nimet, joiden osina on tavallisimmin etunimi, sukunimi ja paikkaa ilmaiseva perusosa. Birger Jaarlin katu kuuluu tällaisiin tapauksiin.

    Asunto-osakeyhtiön nimi ei kuitenkaan ole kaavanimi, joten edellä mainittua sääntöä ei sovelleta siihen. Yritysnimien ja niitä vastaavien nimien kieliasun valintahan on viime kädessä nimeäjän, mutta vakiintuneiden oikeinkirjoitusohjeiden noudattaminen on kuitenkin suotavaa myös niissä. Kyseisessä tapauksessa tohtori suosittelee kirjoittamaan genetiivimääritteen (Jaarlin) yhteen pääsanana toimivan yleisnimen (helmi) kanssa. Myöskään helmi-sanan kirjoittaminen isolla alkukirjaimella ei ole tarpeellista. Suositeltu muoto on siis Jaarlinhelmi.

    Sivumennen mainittakoon myös, että oikeinkirjoitusohjeiden mukaan asunto-osakeyhtiö lyhennetään oikeaoppisesti joko as.oy tai as.oy. (pisteettömänä tai pisteellisenä). Kokonaisuudessaan yleisohjeiden mukainen muoto olisi siis As.oy Hämeenlinnan Jaarlinhelmi (tai As.oy. Hämeenlinnan Jaarlinhelmi).

    (Lähteet: Iisa - Oittinen - Piehl, Kielenhuollon käsikirja; Kielikello 2/2004; Kielikello 4/2000.)

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kielitoimiston sanakirjan mukaan ryväs- ja rypäs-sanat tarkoittavat samaa. Kumpaa vain siis voi käyttää.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Että- ja jotta-konjunktiot aloittavat alisteisen sivulauseen. Jotta-konjunktion käyttöala on suppeampi kuin että-konjunktion: jotta voi aloittaa vain tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen. Myös että-konjunktio voi aloittaa tarkoitusta ja seurausta ilmaisevan sivulauseen, mutta lisäksi se voi aloittaa syytä ilmaisevan sivulauseen ja monenlaisia muita sivulauseita.

    Tarkoitusta ilmaiseva sivulause (sekä että- että jotta-sanat ovat mahdollisia):
    Lähde jo, jotta et myöhästy. / Lähde jo, että et myöhästy.
    Seurausta ilmaiseva sivulause (sekä että- että jotta-sanat ovat mahdollisia):
    Hän on niin laiska, jotta ei tule paikalle. / Hän on niin laiska, että ei tule paikalle.
    Syytä ilmaiseva sivulause (vain että-sana mahdollinen):
    Hän ei saapunut siksi, että lento oli myöhässä.
    Muita esimerkkejä, joissa jotta-sana ei ole mahdollinen:
    On hauskaa, että pääsit tulemaan.
    Johtaja sanoi, että työ on tehtävä.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Mantu (monikossa mannut) on vanhahtava ja ylätyylinen sana, joka Kielitoimiston sanakirjan mukaan tarkoittaa maankamaraa tai maa-aluetta (etenkin omistukseen liittyen). Se on samaa perua kuin niin ikään maahan viittaava manner-sana.

    Ilmaus "maat ja mannut" lienee juurtunut kieleen sanojen alkusoinnun takia.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Sukunimet taipuvat yleensä samalla tavalla kuin vastaavat yleisnimet. as-loppuisista sukunimistä kuitenkin vain osaa taivutetaan tämän pääsäännön mukaisesti ja osaa ks:llisinä. Sekä Kielenhuollon käsikirjan (Iisa - Oittinen - Piehl) että Hauskaa kielenhuoltoa! -oppaan (Luukkonen) mukaan sukunimi Kangas taipuu pääsäännön mukaisesti eli Kankaan.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Jos etunimessä on kaksoiskonsonantti tt, se taipuu normaalien suomen kielen astevaihtelusääntöjen mukaisesti (normaalien suomen sanojen tapaan). Nimi Antto taipuu siis aivan samoin kuin sitä tutumpi Antti: osassa nimen taivutusmuotoja on vain yksi t (esim. Antolle, Antolla, Antolta), osassa kaksi (esim. Anttoa).

    Näin siis sääntöjen mukaan, mutta jos vaikkapa ystäväsi ehdottomasti haluaa käytettävän kahden konsonantin muotoa, ehkä tässä kannattaa mieluummin rikkoa kielioppisääntö kuin ystävyyssuhde!

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Joillakin sanoilla on useita monikon genetiivin muotoja, jotka ovat kaikki yhtä oikein. Voidaan siis sanoa joko palvelujen tai palveluiden, minkä lisäksi on myös mahdollista käyttää muotoa palveluitten. Samassa tekstiyhteydessä on kuitenkin hyvä käyttää johdonmukaisesti yhtä ja samaa muotoa.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kaikki adjektiivit eivät liity sellaisiin ominaisuuksiin tai käsitteisiin, että niillä olisi yksiselitteinen vastakohta. Kielitohtori olisi taipuvainen luokittelemaan turhamaisen yhdeksi tällaisista. Kielitoimiston sanakirja määrittelee turhamainen-sanan näin: omaan ulkonäköön, edustavuuteen tms. liiaksi huomiota kiinnittävä, koreilunhaluinen; tällaista osoittava. Tällaisen henkilön vastakohtaa voisi sanoa esimerkiksi ulkonäöstään piittaamattomaksi, ulkonäkönsä (tai ulkoisen olemuksensa) suhteen välinpitämättömäksi, ulkoista olemustaan korostamattomaksi tai omaan ulkonäköönsä (tai ylipäänsä ulkoisiin asioihin) liian vähän huomiota kiinnittäväksi.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta. Esimerkiksi sekä muodot matematiikanopettaja että matematiikan opettaja, äidinkielen opettaja että äidinkielenopettaja ovat molemmat oikein. Yhteen kirjoittaminen kertoo siitä, että titteli on yksi käsite, jonka merkitys on vakiintunut, joten sen vuoksi on usein perusteltua kirjoittaa se yhteen. Erilleen kirjoittaminenkin on kuitenkin yleensä mahdollista.

    Kielten nimet kirjoitetaan kuitenkin suomessa erilleen, joten muoto "suomenkielen opettaja" on väärin. Sen sijaan on kirjoitettava suomen kielen opettaja tai pelkkä suomenopettaja (tai suomen opettaja).

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Sana kuntoutus perustuu verbiin kuntouttaa, jolla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan seuraavat merkitykset:

    parantaa jonkun kuntoa; saattaa vammainen tai vajaakuntoinen (tavallisesti varsinaisten hoitotoimien päätyttyä) fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti mahdollisimman hyvään kuntoon.

    Ko. sanaa käytetään mm. ilmauksissa invalidin kuntouttaminen, toipilaan kuntouttaminen.

    Sana hoito taas viittaa saman lähteen mukaan hoitamiseen ja hoitotoimenpiteisiin, ja sille annetaan seuraavanlaisia käyttöesimerkkejä:

    Potilaan, vammautuneen hoito. Sydäninfarktin hoito. Fysikaaliset hoidot. Hoidon kesto. Terveyden-, sairaanhoito. Lääkärinhoito. Sairaalahoito. Leikkaus-, lääke-, sädehoito. Antaa, saada hoitoa rytmihäiriöihin. Olla tutun lääkärin hoidossa.

  • Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys

    Pyyhe-sanaa taivutetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan yleiskielessä seuraavasti:

    yks. nom. pyyhe
    yks. gen. pyyhkeen
    yks. part. pyyhettä
    yks. ill. pyyhkeeseen
    mon. nom. pyyhkeet
    mon. gen. pyyhkeiden, pyyhkeitten
    mon. part. pyyhkeitä
    mon. ill. pyyhkeisiin, pyyhkeihin

    Pyyheet-tyyppinen taivutus lienee murteellinen.

Sivut