Virkepöhö

Kuvaus ja oireet

Virkepöhössä virkkeet voivat paisua liian laajoiksi ja vaikeasti hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Erityisen alttiita pöhöttymään ovat viranomaistyyliset tekstit, joissa yritetään mahduttaa mahdollisimman monta asiaa yhteen virkkeeseen. Pöhötaipumus voi levitä myös yleiskielisempään viestintään.

Tällaiset virkkeet joutuu lukemaan useaan kertaan ymmärtääkseen niiden sanoman: on vaikea hahmottaa, mitkä asiat liittyvät yhteen ja mikä on virkkeen ydin, mitkä täydentäviä sivuasioita. Pöhöttyneistä virkkeistä kärsii paitsi lukija myös kirjoittaja, joka ei saa viestiään perille.

Mistä virkepöhön sitten tunnistaa? Millaiset rakenteet ovat tyypillisiä sille?

- Ylipitkät lauseet, joissa pääasiat on erotettu toisistaan

Lakiehdotuksen 2 momentin mukaan tuomioistuimen velvollisuudesta tehdä ratkaisustaan ilmoitus merkitsemällä siitä tieto oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tai toimittamalla tiedot Oikeusrekisterikeskukselle niiden välittämiseksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston rekisteriviranomaiselle säädetään tarvittaessa oikeusministeriön asetuksella.

Eksyikö ajatus matkalla? Ei ihme, koska ydinsanoman osat on tehokkaasti kiilattu toisistaan erilleen.

- Pitkät etumääriteketjut

Yrityksessämme pitkään työskennellyt, aktiivisesti toimialaa uudistanut ja teknologisten innovaatioiden käyttöönottoa ajanut yksikönjohtaja Matti Meikäläinen on jäämässä eläkkeelle ensi syksynä.

Tässä Matti Meikäläistä kuvaava määriteketju vie päähuomion ja itse asia – Meikäläisen eläkkeelle jääminen – jää sivuosaan.

- Runsas sivulauseiden käyttö

Oikeusministeriön laatimassa arviomuistiossa todetaan, että siltäkin osin kuin maanvuokralain sääntelyä sopimuksen irtisanomisesta voidaan pitää riittävänä, sääntelyä saattaisi olla tarpeen selkiyttää esimerkiksi siten, että käytettäisiin termiä purkaminen, jos vuokrasuhde päättyy maanvuokralain mukaan heti, kun irtisanominen on tapahtunut.

Lauseiden ketjutus haastaa lukijan työmuistin ja vaikeuttaa asioiden suhteiden hahmottamista.

Hoito

Tehokas hoitokeino on pilkkoa pitkät virkkeet pienempiin osiin. Sanottava jaetaan useammiksi virkkeiksi, ja samalla voi myös lyhentää kappaleita ja tekstejä mahdollisuuksien mukaan. Tämä on joskus helpommin sanottu kuin tehty: kokonaisuuden uudelleen rakentaminen vaatii monesti myös tekstin takana olevan ajatuksen selkeyttämistä.

On esitetty varovaisia ohjeita, joiden mukaan selkeä yleiskielinen teksti rakentuu keskimäärin seuraavanlaisista sanamääristä:

  • lauseessa 6–7 sanaa
  • virkkeessä 2 lausetta (harvoin 3 tai enemmän)
  • virkkeen keskipituus noin 13 sanaa.

Tätä ei kannata tulkita sananmukaisesti – sanoja voi selkeässä tekstissä olla enemmänkin, ja esimerkiksi hallinnon teksteissä useimmiten onkin. Laajakin virke voi olla ymmärrettävä, jos se rakentuu helposti hahmotettavista osista.

Lisälukemista verkossa
Vuoden kapula 2010 (Yksityisen kielitoimiston Sana viikonvaihteeksi -palstalta)
Luettavuus ja ymmärrettävyys (Joensuun yliopiston aineistoa)
Sanamäärä painaa (Kielitoimiston virkakielipalstan kirjoitus)