Ikihankala "-inen", yhteen vai erikseen?

Erikokoinen mutta erikoisen värinen: jotkin -inen-loppuiset adjektiivi-ilmaukset kirjoitetaan yhdyssanaksi, toisia taas ei. Mikä on tämän vaihtelun logiikka?

Uusin ja ajantasaisin suomen kielen sanakirja, Kielitoimiston sanakirja, ottaa melko sallivan linjan -inen-ilmausten kirjoittamiseen: sen mukaan monet ilmaukset voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Asian tarkistaminen sanakirjasta onkin aina pätevä ja kätevä tapa, etenkin kun kyseistä sanakirjaa voi nykyään käyttää ilmaiseksi netissä.

Aina sanakirjaa ei kuitenkaan ole käytettävissä, eikä ihan jokaista sanaa muutenkaan ole mielekästä tarkistella erikseen. Tässä siis joitakin yleisohjeita -inen-ilmausten kirjoittamiseen.

Aina yhteen: alkuosa taivuttamattomassa muodossa

Kun ilmauksen alkuosa on perusmuodossa eli taivuttamattomassa muodossa, -inen-ilmaukset kirjoitetaan poikkeuksetta yhdyssanaksi:

• monivärinen
• kulttuurimyönteinen
• hyvälaatuinen.

Myös taipumaton adjektiivi kirjoitetaan loppuosan kanssa yhteen:

• erikokoinen
• ensiluokkainen
• toissapäiväinen.

Yleensä yhteen: alkuosana lyhyt adjektiivinen genetiivi-ilmaus

Jos alkuosana on genetiivissä (omistusmuodossa) oleva lyhyehkö adjektiivi, pronomini tai lukusana, ilmaus kirjoitetaan yhteen:

• hauskannäköinen
• hyväntuntuinen
• tämänhetkinen
• kahdentyyppinen.

Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin lukuisia ilmauksia, jotka Kielitoimiston mukaan voidaan kirjoittaa myös erikseen.

Yleensä erikseen: alkuosana pitkä adjektiivinen genetiivi-ilmaus

Adjektiivi- ja pronominialkuiset -inen-loppuiset ilmaukset kirjoitetaan tavallisimmin erikseen, jos alkuosa on pitkähkö tai sitä painotetaan:

• tuollaisen näköinen
• erikoisen värinen
• hankalan tuntuinen.

Aina erikseen: alkuosa koostuu useasta sanasta

Jos alkuosa koostuu useasta sanasta, koko ilmaus kirjoitetaan erillisiksi sanoiksi:

• sadan vuoden pituinen
• lapsen nyrkin kokoinen.

Yhteen tai erikseen: alkuosana genetiivissä oleva substantiivi

Jos alkuosa on genetiivissä oleva substantiivi, kirjoitustapaan vaikuttaa ilmauksen vakiintuneisuus. Yhteen kirjoitetaan sellaiset sanat, joilla on vakiintunut, erikoistunut merkitys:

• englanninkielinen
• kissankokoinen (vrt. kissankokoisin kirjaimin)
• kansainvälinen
• järjenvastainen.

Erikseen kirjoitetaan harvinaisemmat tai satunnaisemmat sanaparit:

• variksen kokoinen
• joukkueiden välinen
• verosopimuksen vastainen.

Valinnanvapautta on

Genetiivialkuisten -inen-ilmausten kirjoittamiseen vaikuttaa myös painotus: jos alkuosaa halutaan painottaa, se voidaan kirjoittaa erilleen (jollei kyse ole yhdyssanaksi vakiintuneesta ilmauksesta). Toisaalta erikseen kirjoittaminen voi selkeyttää sanojen hahmottumista, jos pelätään olevan epäselvää, mikä kirjain kuuluu mihinkin sanaan (vrt. omanoloinen ~ oman oloinen).

Monissa ilmauksissa siis hyväksytään sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi

• hyvänmakuinen ~ hyvän makuinen
• samanmallinen ~ saman mallinen
• hauskannäköinen ~ hauskan näköinen
• tämänpäiväinen ~ tämän päiväinen
• oikeankokoinen ~ oikean kokoinen
• minkävärinen ~ minkä värinen.

Sama valinnan mahdollisuus koskee monia muitakin vastaavanlaisia -inen-ilmauksia.

Joitakin vakiintuneita periaatteita lukuun ottamatta aivan ehdottomia tai yksiselitteisiä ohjeita ei siis tässäkään asiassa ole. Voi tietysti miettiä, aiheuttaako erilaisten käytäntöjen salliminen entistä enemmän epätietoisuutta. Toisaalta tieto vaihtelusta voi auttaa suhtautumaan rennommin kirjoitustavan valintaan.