Milloin joku, milloin jokin? Väljennystä sääntöihin

Puheessa sanoja joku ja jokin käytetään melko vapaasti – niinpä ne menevät kirjoittaessa helposti sekaisin. Aiemmin näitä sanoja koskevat ohjeet ovat olleet melko tiukat, mutta nyt niitä on hieman väljennetty.

Yleisohjeiden mukaan sanaa joku ja sen taivutusmuotoja (jonkun, jotakuta, jollakulla) käytetään silloin, kun puhutaan ihmisestä.

Sanaa jokin ja sen taivutusmuotoja (jonkin, jotakin, jollakin) taas käytetään puhuttaessa asiasta tai eläimestä.

Kaipaan jotakuta, jolle purkaa mieltä.
Haluaisitko haukata jotakin?

"Joku" voi nyt
viitata asiaankin

Käytännön kielenkäytössä raja ei ole näin selvä. Keväällä 2012 suomen kielen lautakunta käsitteli näitä sanoja ja lievensi sääntöjä vastaamaan todellista käyttöä.

Jokin, jotkin, jonkin kuulostavat monen korvaan kirjallisilta tai vierailta, ja niiden sijaan käytetäänkin usein muotoja joku, jotkut, jonkun. Uudet ohjeet sallivat tämän:

Vaivaako joku asia mieltäsi?
Tarvitset jonkun näistä: passi, ajokortti, henkilökortti.
Lähikoulu voi olla joku muukin kuin lähin koulu.

Toisaalta joku-sanan pitkät ja hankalat taivutusmuodot jotakuta, joksikuksi, joihinkuihin jne. vaihtuvat helposti jokin-sanan hieman lyhyempiin taivutusmuotoihin: jotakin, joksikin, joihinkin. Näinkin voi nyt luvallisesti tehdä.

Esimies näkyi opastavan jotakin työntekijää ohjelman käytössä.
Pyydä mukaan jotakin ystävääsi.
Tunkeilija tekeytyi joksikin tärkeäksi henkilöksi.
Soita huomenna jollekin meistä.

Joku raja:
merkitys ei saa muuttua

Aina joku ja jokin eivät kuitenkaan ole vaihtokelpoisia. Jos vaihdon myötä merkitys muuttuisi tai kävisi epäselväksi, onko kyse ihmisestä vai asiasta, sanoja ei saa vaihtaa.

Jokin liikkuu ulkona pimeässä.
(Ei voi vaihtaa joku-sanaan, koska silloin ulkona liikkuja olisi ihminen.)

Olen kiinnostunut jostakusta muusta.
(Ei voi sanoa jostakin muusta, koska silloin kiinnostuksen kohde olisi muu kuin ihminen.)

Tarkemmin asiaa on käsitelty Kielikellossa 2/2012.