Tulla tekemään – oikein vai väärin?

Suomen kielestä puuttuu futuuri eli aikamuoto, jolla kuvataan tulevaa tapahtumista tai tekemistä. Joskus tulevaisuuteen kuitenkin viitataan lainarakenteella "tulla tekemään jotakin" (aivan kuten ruotsissa: "kommer att göra något").

Kielenhuoltoon vihkiytyneet ovat perinteisesti kurtistelleet kulmiaan tälle tulla-futuuriksikin kutsutulle rakenteelle, mutta onko se kokonaan kielletty?

On tässä paheksunnassa jotakin perääkin: tulla-futuuri on yleensä tarpeeton, jos tulevaisuuteen viitataan jo jollakin muulla sanalla tai ajankohta käy muutoin asiayhteydestä ilmi. Aina preesens eli nykyisyyttä ilmaiseva aikamuoto ei kuitenkaan riitä selventämään, että kyse on tulevasta tekemisestä. Tällöin voi selvyyden vuoksi käyttää "tulla tekemään" -rakennetta.

Esimerkki:

Hakijoille tullaan ilmoittamaan valinnasta kahden seuraavan viikon aikana.

Koska virkkeessä on jo ajankohdan ilmaiseva "kahden seuraavan viikon aikana", tulevaisuusviittausta ei erikseen tarvitse ilmaista tarpeettoman mutkikkaalla rakenteella.

Yksinkertaisemmin siis:

Hakijoille ilmoitetaan valinnasta kahden seuraavan viikon aikana.

Toinen esimerkki:

Virtanen tulee olemaan riemuissaan valinnastaan.

Tässä "tulla olemaan" on paikallaan, koska tavallisen preesensin käyttö muuttaisi merkitystä:

Virtanen on riemuissaan valinnastaan.

Vanhastaan tulla-futuuria on karsastettu svetisistisenä, vieraana vaikutteena. Svetisismin peikolla pelottelu on kuitenkin mennyttä aikaa: ruotsin kieli ei ole ollut nykysuomelle todellinen uhka enää vuosikymmeniin. Suomen kieli ei rappeudu, vaikka käytämme tulla-futuuria tilanteissa, joissa tarve sitä vaatii.