Onko sanoilla "karkottaa" ja "karkoittaa" jokin pieni ero? Näitä molempia näkee käytettävän, ehkä jonkin verran erityyppisissä tilanteissa. Vai onko niin, että "karkoittaa" on aina väärin? Tiedän kyllä, miten -ottaa/-oittaa-sääntö menee, ja tästä tulikin mieleeni, että miksi kuuma taipuu "kuumottaa/kuumottava" eikä "kuumoittaa/kuumoittava"?

Lähettäjä: 
Arska

Säännöt, jotka liittyvät näiden tiettyjen sanojen kirjoitusasuihin (i vai ei i:tä), eivät tunnu edes syntyperäisistä suomenpuhujista kovin intuitiivisilta tai luonnollisilta. Tämä johtuu siitä, että tällaisten sanojen kirjoitustavasta on aikoinaan pitänyt päättää ilman, että ääntämyksestä on saanut selkeää tukea suuntaan tai toiseen. Siksi sanojen luokittelu i:llisiin ja i:ttömiin tuntuu hieman keinotekoiselta, kuten myös luokittelun perusteet. Esimerkiksi karkottaa kuuluu niihin verbeihin, jotka on sijoitettu ilman i:tä kirjoitettaviin sillä perusteella, että verbin tausta on epäselvä (ks. perusteet tarkemmin Kielitoimiston ohjepankista).

Karkottamisessa ja karkoittamisessa on siis kyse samasta verbistä – toinen muoto (karkottaa) vain on oikeinkirjoitussuositusten mukainen, toinen ei.

Kuuman tuntemiseen (myös vertauskuvallisesti) viittaava kuumoittaa-verbi ja sen eri muodot, kuten kuumoittava, tulee suositusten mukaan kirjoittaa i:llisenä. On tosin olemassa myös verbi kuumottaa, mutta se tarkoittaa yleiskielessä kajastamista tai kuultamista. (Ks. Kielitoimiston sanakirja, hakusana kuumoittaa.)

Sana kuumottaa siinä merkityksessä kuin sitä on alettu käyttää Madventures-ohjelman myötä (vrt. Urbaani sanakirja) on vahvasti puhekieltä tai slangia, eikä se tyylinsä puolesta sovi muodolliseen tekstiin. Sellaista sanaa käytettäessä olisi mielestäni ristiriitaista pyrkiä kielenhuollon suositusten mukaiseen kirjoitusasuun. Jos sanaa käyttää, mielestäni on tyylinmukaista käyttää arkikielistä i:töntä kirjoitustapaa, vaikka kantasana kuuma periaatteessa vaatiikin i:llistä muotoa.