Käytin hiljattain sähköpostissa ilmaisua "perustajamme on tutkijan peruja". Luonnollisesti tarkoitin että hän on alkujaan tutkija mutta sain moitteet asiattomasta kielenkäytöstä. Mitä "olla jonkin peruja" tarkalleen tarkoittaa ja miten sitä käytetään oikein?

Lähettäjä: 
Antti

En sanoisi, että kysymyksessä esitetty käyttötapa on asiaton, mutta sen merkitys voi tosiaan jäädä lukijalle epäselväksi. Yleiskielessä olla jonkin peruja -ilmausta käytetään yleensä tarkoittamaan henkistä tai fyysistä perintöä. Sillä voidaan viitata myös jonkin ilmiön tai asian alkuperään tai syntyajankohtaan. (Ks. Kielitoimiston sanakirja.)

Esimerkkejä näistä käyttötavoista:

Karukoski uskoo, että oma sinnikkyys on äidin peruja.
Yhteiskunnallinen kutsumus on kodin peruja.
Osa huonekaluista on talon peruja.

Superliima on sodan peruja.
Prosessikeskeinen ajattelutapa on teollisen ajan peruja.
Tällainen ajattelu on lama-ajan peruja.