Toivotukset yhteen vai erikseen – päivänjatkoa, joulunaikaa ja muita tervehdyksiä
Lyhyt vastaus: useimmat toivotukset, joiden alkuosa on genetiivissä, voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Hyvää päivänjatkoa ja hyvää päivän jatkoa ovat molemmat oikein, samoin mukavaa joulunaikaa ja mukavaa joulun aikaa. Valitse yksi tapa ja pidä siitä kiinni koko tekstissä.
Miksi genetiivialkuiset toivotukset saa kirjoittaa kahdella tavalla
Genetiivialkuinen ilmaus (esimerkiksi päivän jatko, joulun odotus) kirjoitetaan yhdyssanaksi silloin, kun siitä on tullut vakiintunut, yhtenäinen käsite. Toivotuksissa raja on liukuva: päivänjatko voidaan ajatella yhdeksi asiaksi, mutta yhtä hyvin päivän jatkumiseksi. Siksi kumpaakin kirjoitustapaa pidetään oikeana. Kielitohtori on vastannut tähän myös kysymyksessä Kun toivotetaan mukavaa päivän jatkoa.
Sama koskee juhlatoivotuksia:
- Iloista joulunodotusta tai Iloista joulun odotusta
- Rauhallisia joulunpyhiä tai Rauhallisia joulun pyhiä
- Mukavaa joulunaikaa tai Mukavaa joulun aikaa
Lisää juhlakauden esimerkkejä on artikkelissa Vuodenvaihteen juhlien oikeinkirjoitusvinkit.
Milloin kirjoitustavalla on väliä
Kahden vaihtoehdon salliminen ei tarkoita, että kaikki käy. Jos toivotuksen alkuosassa on kaksi sanaa, kokonaisuutta ei voi enää kirjoittaa yhteen: mukavaa pitkän viikonlopun jatkoa, ei pitkänviikonlopunjatkoa.
Toinen tilanne on sama teksti, jossa sama ilmaus esiintyy monta kertaa. Jos kortissa lukee ensin joulunaikaa ja myöhemmin joulun aikaa, lukija huomaa epäjohdonmukaisuuden, vaikka kumpikin muoto on sinänsä oikein.
Vakiintuneet ilmaukset kirjoitetaan yhteen
Osa genetiivialkuisista ilmauksista on vakiintunut niin, että ne kirjoitetaan aina yhteen. Esimerkiksi kellonaikoja kuvaavat puoliltapäivin, puolenpäivän aikaan, puolenyön aikaan ja puoliltaöin ovat yhdyssanoja, kuten vastauksessa Yhteen vai erikseen: puolilta päivin, puolen päivän aikaan kerrotaan.
Jos et ole varma, tarkista sana Kielitoimiston sanakirjasta. Jos sanakirjassa on yhdyssana, se on aina turvallinen valinta. Samantapaista vaihtelua on myös -inen-loppuisissa adjektiiveissa, joista lisää artikkelissa Ikihankala -inen, yhteen vai erikseen?
Muistisääntö
- Yksi genetiivisana + toivotuksen pääsana: yhteen tai erikseen, kunhan valinta on johdonmukainen.
- Monisanainen alkuosa: aina erikseen.
- Vakiintunut käsite tai sanakirjasta löytyvä yhdyssana: yhteen.