Metsäpolut muodostuvat yleensä ajan saatossa ilman tietoista suunnitelmaa useiden kulkijoiden käyttäessä samaa reittiä. Niinpä näistä kahdesta luontevampi vaihtoehto lienee syntyä.
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Ylpeä-sanaa voi käyttää myös positiivisessa merkityksessä, joten sitä ei tarvitse erityisesti vältellä. Ihminen voi olla ylpeä lähimmäisistään tai itsestään myönteisessä mielessä: Olen ylpeä sinusta! Äiti oli ylpeä tyttärestään. Olen ylpeä tavasta, jolla selvisin vaikeasta tilanteesta.
Ylpeä-sanalla on kuitenkin myös merkitys ’koppava, pöyhkeä, leuhka’. Näitä eri merkityksiä kuvataan Kielitoimiston sanakirjassa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Erikseen: puheeksi ottaminen. Tämä perustuu siihen, että verbistä muodostetut -minen-loppuiset sanat kirjoitetaan Kielitoimiston ohjeen mukaan erilleen muista sanoista.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sanaa taivutetaan näin: Consultingin, Consultingia, Consultingilla, Consultingista jne.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sanajärjestyksen vaihto tekee lauseesta niin kutsutun esittelylauseen, jossa predikaatti voi useimmiten olla joko yksikössä tai monikossa, joissakin tapauksessa vain yksikössä. Tässä tapauksessa yksikkö on luontevin: Sängyllä istuu äiti, kaksi tyttöä ja poika.
Esittelylauseista kerrotaan lisää Kielitoimiston ohjepankissa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä sellainen sana on kuin jotkin – se on jokin-sanan monikko.
Yleisohjeiden mukaan sanaa joku ja sen taivutusmuotoja (jonkun, jotkut, jotakuta, jollakulla) käytetään silloin, kun puhutaan ihmisestä. Sanaa jokin ja sen taivutusmuotoja (jotkin, jonkin, jotakin, jollakin) taas käytetään puhuttaessa asiasta tai eläimestä.
Käytännön kielenkäytössä raja ei ole näin selvä. Keväällä 2012 suomen kielen lautakunta käsitteli näitä sanoja ja lievensi sääntöjä vastaamaan todellista käyttöä. Nyt on siis mahdollista kirjoittaa joko jotkut tekijät tai jotkin tekijät. Aiheesta voi lukea lisää tästä ohjeartikkelista.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan esimerkissä tämä kirjoitetaan erikseen: kirjallisuuden laji.
Genetiivialkuisten ilmausten yhteen ja erikseen kirjoittamisen rajat ovat usein hieman häilyvät, eikä yhteen kirjoittamistakaan voi tässä pitää virheenä. Kyse on enemmänkin siitä, miten termimäisenä sanan haluaa esittää. Molemmat tavat ovat siis mahdollisia.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Koska Toyota ei ole suomen kielen sana, tähän ei ole varsinaista oikeaa vastausta. Tällaisissa pohdinnoissa mallina voi kuitenkin käyttää samanhahmoisia suomenkielisiä sanoja, tässä tapauksessa kolmetavuisia a-loppuisia sanoja. Koska esimerkiksi savotta ja kajuutta taipuvat savotoilla ja kajuutoilla, vaikuttaisi luontevalta taivuttaa vastaavasti Toyotoilla.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Koska kyseessä on palkinnon nimi ja nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, kirjoittaisin juuri noin: Levy sai Vuoden albumi -Emman vuonna 1993.
Raja erisnimen ja yleisnimen välillä on liukuva, ja periaatteessa voisi ajatella, että Emma-palkintoon voisi viitata myös yleissanalla emma. Tällainen käytäntö ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole yleistynyt.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Nämä voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen, kunhan noudattaa valitsemaansa tapaa johdonmukaisesti.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Nimi tosiaan taipuu muodossa Leoa. Tämä tieto löytyy esimerkiksi Kielitoimiston etunimien taivutusluettelosta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämän ilmauksen kirjoitustapaa ei ole määritelty sanakirjassa tai muissa ohjeissa, mutta järkeilysi on pätevää – näin sanoisin itsekin. Jos siis on kyse musiikkilajista, jossa yhdistyvät tasavertaisina sekä pop että rock, on loogisinta käyttää rinnasteista yhdyssanaa pop-rock (ks. Kielitoimiston ohje).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä on. Harvemmin näkee ilmausta, jossa sanaliiton sisältävässä yhdyssanassa olisi vielä sisällä toinen sanaliiton sisältävä yhdyssana, mutta näin se silloin kirjoitetaan.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan mukaan tämän voi kirjoittaa joko led-valaisin tai LED-valaisin. Arkisempaa muotoa ledi voi periaatteessa myös käyttää ainakin rennommissa yhteyksissä, mutta jos sen yhdistää muodollisen kuuloiseen valaisin-sanaan, kokonaisuus on hieman epäsuhtainen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kirjoitetaan avaisikaan, vaikka puheessa sanotaankin "avaisikkaan".
Kun sanaan lisätään liite -kin, -kaan/-kään tai -pa/pä, näiden liitteiden ensimmäinen kirjain ei kahdennu, vaikka ääntäessä niin saattaisi tapahtuakin. Kirjoitetaan eikö olekin, ei saakaan, menepä eikä siis "eikö olekkin, ei saakkaan, meneppä".
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana taipuu nato : nadon : nadot jne. – tosiaan siis samalla tavoin kuin kato ja mato.
Esimerkiksi sanassa auto ei ole tällaista astevaihtelua eli t:n vaihtumista d:hen joissakin taivutusmuodoissa, mutta se johtuu siitä, että auto on lainasana ja sellaisena suhteellisen uusi tulokas. Nato taas on ikivanha suomen kielen sana, kuten monet muutkin sukulaisuussuhteita kuvaavat sanat, ja sen takia sen taivutus noudattaa vanhoja suomen kielen perusperiaatteita.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kirjainpari gn voi ääntyä kahdella tavalla:
• äng + n
• g + n.(Seuraavissa esimerkeissä äng-äänteestä käytetään merkkiä ŋ.)
Sana magneetti voidaan siis sanoa [maŋneetti] tai [magneetti]. Signaalin voi ääntää [siŋnaali] tai [signaali]. Samoin voidaan sanoa [kognitiivinen] tai [koŋnitiivinen]. Ainakin omaan korvaani äng-äänteellinen ääntämys on kuitenkin tavallisempi ja luontevampikin.
Aiheesta kerrotaan lisää Kielitoimiston ohjeessa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä, tämä kysymys on kieliopillisesti oikein muotoiltu.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Jos nimeä mietitään puhtaasti kielenhuollon näkökulmasta, esiin nousee kaksi seikkaa. Ensinnäkin suomen kielessä suositellaan kirjoitusasua appsi (ks. Kielitoimiston sanakirja). Toinen juttu on se, että nimen osien kirjoittaminen tähän tapaan erikseen ja jälkiosa isolla alkukirjaimella ei ole suomen kielen oikeinkirjoituskäytäntöjen mukaista.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Rakenteeltaan nämä tosiaan ovat yhdyssanoja, eli jos sanojen osat kirjoitetaan tässä kuvatussa muodossa, niiden erilleen kirjoittaminen on virhe.
Pituutensa takia ne ovat kuitenkin melko vaikeasti hahmottuvia, etenkin jälkimmäinen. Siksi miettisinkin, voisiko ne sanoa jotenkin toisin. Riittäisikö esimerkiksi hyväntekeväisyysyrittäjyys?
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- 12
- 13
- 14
- …
- seuraava ›
- viimeinen »