Miten pistettä käytetään oikeaoppisesti, kun kappale loppuu suluissa olevaan lähteeseen?

Jos viittaus koskee yhtä kokonaista virkettä, lähdeviite liitetään tämän virkkeen loppuun ennen pistettä.

Puurtisen mukaan -minen-nominalisoinnin etumääritteet voivat saada aikaan sen, että rakenteesta tulee pitkä, lukemista ja ymmärtämistä haittaava (2005: 213).

Jos viite koskee useampaa kuin yhtä virkettä, lähdeviite merkitään omaksi kokonaisuudekseen. Viitteen perään tulee tällöin piste ennen jälkimmäistä suljetta. Yhdenkin virkkeen jälkeen viite tulee omaksi kokonaisuudekseen, jos virke on lainaus, joka loppuu huutomerkkiin, kysymysmerkkiin tai kolmeen pisteeseen.

Referatiivinen lauseenvastike vastaa aina että-lausetta. Predikaattina on I tai II partisiipin päätteellinen akkusatiivi. (Leino 1996: 139.)

"Iloitkaa aina Herrassa!" (Fil. 4:1.)

Lähdeviitteiden merkintätavat voivat vaihdella eri aloilla. Monissa julkaisuissa annetaankin kirjoittajille erilliset ohjeet, joita on syytä noudattaa yhtenäisyyden vuoksi.

(Ohjeet on mukailtu Kielikellon 2/2006 sulkeita käsittelevästä artikkelista.)