Lauseen tunnusmerkki on persoonamuotoinen verbi. Saisinko pari esimerkkia/virkettä, jossa on ei persoonamuotoinen verbi. Onko verbin perusmuoto esim. tulla ainoa sellainen? Onko imperatiivimuoto esim. Lue! persoonamuotoinen verbi?

Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että verbin persoonamuoto on sellainen muoto, jota voi käyttää persoonapronominien kanssa (tai siellä-sanan kanssa, kun kyse on passiivista eli sellaisista muodoista kuin ollaan).

Persoonapronomineja ovat sinä, minä, hän, me, te, he. (Joidenkin verbien kanssa sopii ajatuksellisesti paremmin se/ne kuin hän/he.)

Lauseesta voi etsiä persoonamuotoista verbiä niin, että kokeilee sovittaa edellä mainittuja sanoja verbin yhteyteen.

Myös imperatiivimuodot, kuten Lue! ovat persoonamuotoisia, vaikka edellä mainittu testauskeino ei toimi niiden kanssa erityisen hyvin.

Esimerkkejä:

Maija tulee meille huomenna kylään.
Hän on käynyt meillä monta kertaa aiemminkin.

Ensimmäisen virkkeen persoonamuotoinen verbi on tulee ja toisen on käynyt. Molemmat sopivat hän-pronominin kanssa käytettäväksi.

Ei-persoonamuotoja on muitakin kuin verbin perusmuoto.

Esimerkkejä:

Ollakseni rehellinen en yhtään muista, milloin kävit meillä viimeksi.
Sosiaaliseen elämään kuuluu vieraiden vastaanottaminen tai vieraisilla käyminen.
Toiset elävät kyläilemättä juuri lainkaan.

Näissä esimerkeissä verbin infinitiivimuotoja eli ei-persoonamuotoja ovat ollakseni, vastaanottaminen, käyminen ja kyläilemättä.