Eikö sanan vaikea partitiivi kuuluisi olla vaikeaa, ei vaikeata, vaikka usein niinkin näkyy ilmaistavan?

Suurella osalla -ea/-eä-loppuisista sanoista on kaksi vaihtoehtoista muotoa yksikön partitiivissa. Voidaan siis taivuttaa makeaa tai makeata, tärkeää tai tärkeätä, oikeaa tai oikeata ja myös vaikeaa tai vaikeata.

Käytännössä -a/-ä-päätteen sisältävä vaikeaa-taivutusmuoto on yleiskielisissä teksteissä selvästi tavallisempi kuin -ta/-tä-päätteinen vaikeata. Joidenkin lähteiden mukaan -ta/-tä-päätteiset muodot ovat sävyltään vanhahtavia tai tyylitteleviä.

Aiheesta voi lukea lisää Kielitoimiston ohjepankista.