Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa laadittu Asutusnimihakemisto, joka perustuu paikallisten käyttämiin muotoihin, tuntee molemmat. Tämän perusteella sekä nurmeslainen että nurmekselainen ovat siis oikein.
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana voidaan kirjoittaa joko business tai bisnes. Kannattaa huomata, että ensiksi mainittu taipuu business : businessin : businessia ja viimeksi mainittu bisnes : bisneksen : bisnestä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä lähinnä taitaisi olla lady tai leidi (molemmat kirjoitusasut ovat mahdollisia), miksei joissakin sanonnoissa myös hieno nainen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tietojeni mukaan näsi ei ole käytössä itsenäisenä sanana.
Kaikki nimethän eivät tarkoita mitään, mutta lienee mahdollista, että näsillä on jokin yhteys ruotsin sanaan näs ('kannas'). Ruotsinkielisissä paikannimissähän esiintyy loppuosaa -näs (Bollnäs, Strängnäs). Kannaksen lisäksi se voi tarkoittaa myös niemeä.
Scrabble-pelin sääntöjen mukaan sanan tulee löytyä sanakirjasta, jotta se voitaisiin hyväksyä, joten näsi ei ikävä kyllä taida kelvata.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia, mutta ehkä päiväsaikaan on hieman käytetympi.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämä kysymys on hyvä osoitus siitä, että yhdyssanojen oikeinkirjoitus ei aina ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin usein oletetaan.
Sana ensi on taipumaton adjektiivi, jollaisia ovat myös esimerkiksi pikku, tosi, ihme ja eri. On monesti melko tulkinnanvaraista, muodostavatko nämä taipumattomat adjektiivit toisen sanan kanssa sanaliiton (erikseen kirjoitettavan ilmauksen) vai yhdyssanan.
Yhteen kirjoittamisessa voidaan arvioida ilmauksen vakiintuneisuutta ja toisaalta sen painotusta ääneen lausuttaessa.
Joissakin tapauksissa eri kirjoitustavoilla ei synny suuria merkityseroja, mutta tyypillisesti yhteen kirjoitettu versio muodostaa vakiintuneen käsitteen tai on muulla tapaa yleisluontoisempi ja termimäisempi kuin erikseen kirjoitettu. On siis mahdollista kirjoittaa esimerkiksi joko pikkutyttö tai pikku tyttö hieman tarkoituksesta riippuen.
Ensi-sanan yhteen ja erikseen kirjoittaminen on kuitenkin omasta mielestänikin melko hankalasti hahmotettavissa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan esimerkiksi ensilumi voidaan kirjoittaa sekä yhteen että erikseen (siis myös ensi lumi). Ilmausta ensi askel ei ole omana hakusananaan, mutta sanakirjan seliteosan esimerkeistä löytyy ilmaus ensi askeleitaan ottava lapsi. Tämän mukaan sanat kirjoitettaisiin siis erilleen. Uskallan kuitenkin väittää, ettei yhteen kirjoittaminenkaan ole virhe.
Joskus yhteen kirjoittamisen ratkaisemiseksi kehotetaan miettimään, painotetaanko ilmausta ääneen lausuttaessa vain ensimmäistä sanaa vai molempia. Jos paino on ensimmäisellä sanalla, kyseessä on yhdyssana.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkoartikkeli Ihmemies on ihme mies.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana koska on alistuskonjunktio, ja se aloittaa sivulauseen. Tarkoitatko, voiko virkkeen aloittaa sivulauseella? Se on aivan mahdollista esimerkiksi seuraavaan tapaan:
Koska ulkona alkoi sataa, kävin hakemassa pyykit sisälle.
Sivulausetta ei kuitenkaan voi käyttää yksistään, vaan se tarvitsee aina rinnalleen päälauseen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Oikeassa olet. Yhdensuuntaisia voivat olla kadut (konkreettisesti) ja ajatukset (kuvaannollisesti), ja esimerkiksi geometriassa yhdensuuntaiset suorat ovat samaan tasoon kuuluvia suoria, joilla ei ole yhtään yhteistä pistettä.
Jos puhutaan vain yhteen suuntaan lennettävästä lennosta (meno-paluulennon vastakohtana), oikea termi olisi nimenomaan yksisuuntainen.
Sitä en osaa sanoa, miksi Finnair käyttää yhdensuuntainen-termiä yleiskielestä poikkeavassa merkityksessä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kaksoispisteen jälkeen käytetään isoa alkukirjainta, jos kaksoispisteen jälkeinen kokonaisuus muodostuu useammasta kuin yhdestä virkkeestä. Jos kaksoispisteen jälkeen tulee vain yksi virke, käytetään pientä alkukirjainta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Hyvä kysymys. Ei aina.
Kauttamerkki eli virallisemmin vinoviiva kirjoitetaan kiinni ympäröiviin sanoihin silloin, kun se erottaa yksisanaisia ilmauksia. Jos taas vinoviiva erottaa useampisanaisia ilmauksia, vinoviivan ympärille lisätään välilyönnit.
Kannattaa huomata, että tässä mukaan ei lasketa mahdollisia lauseen muita sanoja – ainoastaan ne, jotka kuuluvat vaihtoehtoisiksi esitettäviin ilmauksiin.
Havainnollistetaan tätä esimerkein. (Oikeasti seuraavissa esimerkeissä olisi parempi käyttää tai-sanaa vinoviivan sijaan, mutta se on toinen juttu.)
Halutaan vuokrata yksiö/kaksio keskustasta.
Tässä vinoviivalla erotettavat vaihtoehdot ovat yksiö ja kaksio. Ne ovat yksisanaisia ilmauksia, joten vinoviivan ympärille ei tule välilyöntejä.
Halutaan vuokrata yksiö / pieni kaksio keskustasta.
Tässä taas vaihtoehdot ovat yksiö ja pieni kaksio. Jälkimmäisessä on useampi kuin yksi sana, joten vinoviivan ympärillä käytetään välilyöntejä.
Huom. Tässä käsiteltiin vinoviivan käyttöä vaihtoehtojen ilmaisemisessa. Katso myös vastaus, joka koskee vinoviivan käyttöä suhdeilmauksissa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sanakirjan mukaan lomake ja kaavake ovat synonyymisia eli samaa tarkoittavia. Niiden merkitykseksi on määritelty 'täytettävä paperiarkki tai kortti, johon on painettu täyttämisviitteet ja varattu tyhjää tilaa vastaavia merkintöjä varten'.
Kumpaa vain voi siis käyttää. Aiempien kielenhuoltosuositusten mukaan lomake oli parempi kuin kaavake, mutta tämä ohje on myöhemmin kyseenalaistettu. Kielitoimiston sanakirjassa ei enää tällaista suositusta ole.
Käytännössä nykysuomalaisen korvaan kaavake kuitenkin kuulostanee hieman vanhahtavalta, paperitoimistoon kuuluvalta käsitteeltä, kun taas lomake liitetään myös sähköiseen ympäristöön (vrt. verkkolomake, sähköinen lomake).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Oikea kirjoitusasu on yhteen kirjoitettu meänkieli.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sekä k:lliset että k:ttomat taivutusmuodot ovat oikein. Kumpaa tahansa taivutusmuotoa siis voi käyttää. Sama pätee muihinkin samantyyppisiin sanoihin, kuten nahka ja vihko.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kautta-sanan voisi tosiaan usein korvata jollakin paremmalla ilmauksella, jollei tarkoiteta esimerkiksi konkreettista kulkemista jonkin paikan läpi (ajaa keskustan kautta) tai välivaihetta, välittäjää (sana on lainattu ruotsin kautta saksasta).
Olisi kuitenkin olennaista myös selittää, miksi jotkin ilmaukset ovat kartettavia, eikä vain yksiselitteisesti kieltää käyttämästä niitä. Yritän siis selventää asiaa.
Esimerkiksi Harrastuksesta se lähti ja Harrastuksena se alkoi ovat ytimekkäitä lauseita, jotka voi lukea ja ymmärtää nopeasti.
Monimutkaiset rakenteet sen sijaan vaikeuttavat ilmauksen hahmottamista ja ymmärtämistä. Jos kirjoitetaan Harrastuksen kautta se lähti liikkeelle, saamme ensin tiedon käsiteltävänä olevasta aiheesta (harrastus). Vasta seuraavassa sanassa selviää, että kyse on jollakin tavalla lähtökohdasta. Tarkalleen ottaenhan kautta ei ilmaise lähtökohtaa vaan jonkinlaista välietappia tai -vaihetta, mikä osaltaan lisää epäselvyyttä.
Sana liikkeelle puolestaan on tässä täysin turha – se ei tuo asiaan mitään uutta. Ilmauksen käsittely lukijan mielessä pitkittyy, kun käytetään turhan monisanaista kerrontaa tai tarpeettoman mutkikkaita rakenteita.*
Kautta-sanan lisäksi on muitakin sanoja, joiden käyttöä tietynlaisissa rakenteissa on suositeltu välttämään. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi
- avulla
- muodossa
- puolella/puolelta
- suhteen
- kohdalla
- osalta
- taholta
- kannalta
- puitteissa
- sisällä
- toimesta.
Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että sanoja ei missään yhteyksissä saisi käyttää. Esimerkki vältettävästä kannalta-sanan käytöstä:
Lapsiperheiden vanhempien ja heidän lastensa kannalta on tärkeää, kuinka tyytyväisiä vanhemmat ovat parisuhteeseensa.
Korjausehdotus:Vanhempien tyytyväisyys parisuhteeseensa vaikuttaa (merkittävästi) myös lapsiin.
*) Tiiviyden vaatimus ja turhien sanojen välttäminen koskee lähinnä kirjoitettua kieltä. Mutkikkuutta on tietysti syytä välttää myös puheessa, mutta on silti hyvä huomioida, että puhekieltä koskevat erilaiset arviointikriteerit kuin kirjoitettua.
Puhekieli on luonteeltaan erilaista, väljempää: siinä on enemmän toistoa, täytesanoja, johdattelevia sanoja, vahvistus- ja lievennyssanoja. Puhuttu kieli etenee kirjoitettua hitaammin ja annostelee sanottavaansa vähittäin. Tuo väljyys on siinä mielessä tarkoituksenmukaista, että se antaa puhujalle aikaa muotoilla asiansa ja kuulijalle aikaa ymmärtää se.
Lisäksi radiossa haastateltavalle varmaankin täytyy sallia pienet poikkeamat täydellisen huolitellusta yleiskielestä, ainakin jollei kyse ole etukäteen kirjoitetusta puheenvuorosta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kumpaa tahansa sanaa, läpi tai lävitse, voi käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Substantiivi synkkyys on johdettu adjektiivista synkkä, joka konkreettisessa merkityksessään tarkoittaa (kolkon, ahdistavan) pimeää, tumma tai mustaa. Lisäksi synkkä-adjektiivilla on seuraavat kuvaannolliset merkitykset:
- ankea, apea, iloton, surullinen, murheellinen, alakuloinen, ikävä, raskas, katkera, ahdistava, masentava, lohduton, toivoton, pessimistinen
- kolkko, kammottava, kauhea, karmea, pelottava.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sanakirja tuntee muodon työkierto. Sillä on kaksi merkitystä:
- vaihetyötä tekevien siirto määräajoin työvaiheesta toiseen
- menettely, jossa työntekijät voivat tahdostaan siirtyä määräaikaisesti toisiin tehtäviin.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat ovat kieliopillisesti oikein – ensimmäinen ilmaus vain on yksikössä, toinen monikossa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tavallisemmin yhteen (tuensaaja), mutta joissakin tilanteissa ilmaus voidaan kirjoittaa erikseenkin. Jos tuki-sanalla esimerkiksi on jokin oma määrite, sanat kirjoitetaan erikseen (esimerkiksi säätiön tuki -> säätiön tuen saaja).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Näistä parempi on farma-alkuinen, koska suomessa pyritään kirjoittamaan samoin kuin äännetään. Oikeastaan tässä en kuitenkaan voi suositella lyhentämistä ollenkaan muuten kuin ehkä aivan arkisissa yhteyksissä – ja silloinkin vain, jos voidaan olla varmoja, että lukija tietää, mitä tarkoitetaan.
