Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Kyseessä on poliittinen termi, jolla vihjattiin Suomen joutuneen liikaa riippuvaiseksi Neuvostoliitosta. Sen sanakirjamerkitys on 'taipua (Suomen tavoin) myötäilemään Neuvostoliiton politiikkaa itsemääräämisoikeudesta tinkien'.

Kyseinen ilmaus soveltuu aivan hyvin mainittuun tapaukseen. Vaihtoehtoisesti voisi ehkä käyttää myös ilmausta Jaana ja Reino lapsineen, mutta kyllä perheineen-versiokin viittaa yhteiseen perheeseen.

Myös Kotuksen artikkelissa Joulukortti Virtasille ja muille tutuille pohditaan erilaisten perheiden nimityspulmia.

Molemmat muodot ovat oikein. Yleisen ääntämyksen mukainen ruuat-kirjoitusasu hyväksyttiin jo 50-luvulla, mutta vielä 80-luvun alussa Kielikellossa suositeltiin, että etenkin painetuissa teksteissä käytettäisiin ruoat-kirjoitustapaa.

Nykyään muodot ovat tasavertaisia. Toki yhteen ja samaan tekstiin kannattaa valita muodoista vain jompikumpi.

Juhlapäivien nimet, kuten vappu ja tapaninpäivä, kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Sekä eteenpäin vieminen että hyväksi käyttäen kirjoitetaan erilleen.

Sana hygieenisesti kirjoitetaan kahdella e-kirjaimella.

Pronomini muutama ilmaisee lukumäärää, joka on suurempi kuin yksi mutta kuitenkin pienehkö. Sen tarkemmin kyseisen sanan ilmaisemaa määrää ei ole kielessä määritelty, vaan sanan merkitys määrittyy sen käyttöyhteyden ja käyttäjän mukaan.

Oikea kirjoitustapa on hinta-laatusuhde.

Kaali-sanan yksikön partitiivi on kaalia. Muoto kaalta ei kuulu yleiskieleen, vaan se on murteellinen taivutusmuoto.

Jos viittaus koskee yhtä kokonaista virkettä, lähdeviite liitetään tämän virkkeen loppuun ennen pistettä.

Puurtisen mukaan -minen-nominalisoinnin etumääritteet voivat saada aikaan sen, että rakenteesta tulee pitkä, lukemista ja ymmärtämistä haittaava (2005: 213).

Jos viite koskee useampaa kuin yhtä virkettä, lähdeviite merkitään omaksi kokonaisuudekseen. Viitteen perään tulee tällöin piste ennen jälkimmäistä suljetta. Yhdenkin virkkeen jälkeen viite tulee omaksi kokonaisuudekseen, jos virke on lainaus, joka loppuu huutomerkkiin, kysymysmerkkiin tai kolmeen pisteeseen.

Referatiivinen lauseenvastike vastaa aina että-lausetta. Predikaattina on I tai II partisiipin päätteellinen akkusatiivi. (Leino 1996: 139.)

"Iloitkaa aina Herrassa!" (Fil. 4:1.)

Lähdeviitteiden merkintätavat voivat vaihdella eri aloilla. Monissa julkaisuissa annetaankin kirjoittajille erilliset ohjeet, joita on syytä noudattaa yhtenäisyyden vuoksi.

(Ohjeet on mukailtu Kielikellon 2/2006 sulkeita käsittelevästä artikkelista.)