Molemmat vaihtoehdot ovat oikein, koska ilmaus voidaan kirjoittaa joko yhteen tai erilleen (minkäikäinen tai minkä ikäinen).
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana voidaan kirjoittaa joko menu tai menyy. Taivutusmahdollisuuksia on lukuisia:
- menuhyn
- menuhun
- menuun
- menyyhyn
- menyyseen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Oikea muoto on viikoittainen.
Johtimen -ttain tai -ttäin sisältävät johdokset muodostetaan kantasanan monikkomuodosta, joten niihin tulee monikon tunnus i: viikoittain, asteittain. Tunnus i säilyyy myös näistä sanoista johdetuissa adjektiiveissa (kuten juuri viikoittainen).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Ilmaus kirjoitetaan erikseen: paikan päällä.
Sivumennen sanoen kielenhuoltajat ovat perinteisesti pitäneet tämänkaltaisia päällä-ilmauksia hieman vierasvoittoisina, ja mm. Kielitoimiston sanakirja suosittelee sen sijaan muotoa itse paikalla. Mutta kuten Matti Vilppula kirjoittaa artikkelissaan Sorron alta vallan päälle:
"Yksi yleisimmistä päällä-ilmauksista on 'paikan päällä'. Tuntuu melkein siltä, että kielenhuoltajat ja äidinkielenopettajat ovat kohta ainoita, jotka puhuvat 'paikalla', 'itse paikalla' tai 'tapahtumapaikalla' olemisesta. -- Ei olisi yllättävää, vaikka 'paikan päällä' ennen pitkää kokonaan vapautuisi arkityylisen ilmauksen taakastaan."
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana ei ole päässyt viralliseksi hakusanaksi tohtorin käytössä oleviin suomenkielisiin sanakirjoihin, mutta sillä voidaan tarkoittaa mm. käyttöönottoa, (käytännön) toteutusta, täytäntöönpanoa tai toimeenpanoa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Artikulointi tarkoittaa ääntämistä. Sanaa käytetään usein yksittäisten äänteiden muodostuksesta mutta myös puheen kokonaisuudesta, esim. ilmauksessa hyvä artikulaatio (merkityksessä 'selkeä puhe'). (Lähteet: Gummeruksen Suuri sivistyssanakirja, Jukka Korpelan Pienehkö sivistyssanakirja.)
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Vanhastaan altavastaaja on tarkoittanut vastaajaa tai syytettyä. Nykyisessä arkikielessä sanaa käytetään muun muassa henkilöstä, joka joutuu vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin tai arvosteluun, esimerkiksi lauseessa Ministeri esiintyi altavastaajana televisiohaastattelussa. Sitä voidaan myös käyttää kuvaamaan alakynnessä olemista, esim. ilmauksessa joutui ottelussa täysin altavastaajaksi.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Eri aineiden oppituntien nimet voidaan useimmiten kirjoittaa joko yhdyssanoiksi tai sanaliitoiksi, kun kyseessä on genetiivialkuinen ilmaus. Molemmat vaihtoehdot ovat siis oikein.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Lukujen kirjoittamisen yleisohjeena on, että luvut jaksotetaan kolmen ryhmiin lopusta päin. Jaksottimena on välilyönti.
2 000 kilometriä
12 528 345 asukastaJos pitkät luvut kirjoitetaan kirjaimin, ne jaksotetaan tuhansiin samalla tavoin kuin numerotkin.
Kauppahinta on 12 528 345 euroa 50 senttiä.
Kauppahinta on kaksitoistamiljoonaa viisisataakaksikymmentäkahdeksantuhatta kolmesataaneljäkymmentäviisi euroa viisikymmentä senttiä. -
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kala voidaan fileoida tai vaihtoehtoisesti fileerata.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämän Raamatusta peräisin olevan sanonnan suomus-sana tarkoittaa (eläimen) suomua. Sanonta on kuvaannollinen, ja sillä kuvataan hetkeä, jolloin puhuja tajuaa olleensa harhaluulon vallassa. Sanonnan alkuperä on Paavalin kääntymystä kuvaavassa raamatunkohdassa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kysymys ei itse asiassa vaikuta lainkaan kummalliselta. Itsekin käyttäisin monikollista muotoa, mutta Kielitoimiston sanakirjan tutkiminen osoittaa, että molempia tapoja (käydä töissä/työssä, mennä töihin/työhön) voidaan käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia.
Kielikellossa 3/1994 kirjoitetaan näin:
"Perussanakirja tarjoaa vieraskaikuisten kirjoitusasujen rinnalle joitakin rohkeasti suomalaistettuja vaihtoehtoja ja ohjaa kirjoittamaan kiivi, jogurtti tai jukurtti, croissant tai kroissantti, curry tai karri, gourmet tai gurmee, mousse, pitsa tai pizza, nougat tai nugaa, parfait tai parfee, filee, buffet tai bufetti, raclette tai rakletti, saslikki, tarteletti, tsatsiki."
Lisäksi jo vuoden 1979 Kielikellossa huomautetaan, että "koska sanan tarkoittama ruokalaji on Suomessa jo perin yleinen, suositetaan ensisijaisesti asua pitsa".
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kumpaa vain voi käyttää. Tarkalleen ottaen Olette sydämellisesti tervetulleita -toivotuksessa korostuu jokaisen kutsutun toivottaminen tervetulleeksi erikseen ja Olette sydämellisesti tervetulleet -ilmaus puolestaan puhuttelee kutsuttuja yhtenä joukkona. Käytännössä tällä erolla ei ole suurta merkitystä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Pääte riippuu siitä, miten lyhenne on tarkoitettu luettavaksi:
- Jos lyhenne luetaan kirjaimittain eli "oo-yy-hyn", kirjoitetaan oy:hyn.
- Jos lyhenne luetaan auki kokonaisena sanana eli "osakeyhtiöön", kirjoitetaan oy:öön (huom. pitkä vokaali öö).
Käytännössä etenkin nimien yhteydessä taidetaan useimmiten käyttää muotoa oy:hyn.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Harmi kyllä inen-loppuisten ilmausten kirjoitusasuun (yhteen vai erilleen) ei ole yksiselitteistä tai yksinkertaista sääntöä tai ohjetta. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjan kanta onkin melko salliva, ja se antaa useissa tapauksissa mahdollisuuden kirjoittaa tämänkaltaiset ilmaukset joko yhteen tai erilleen. Käytännössä helpointa onkin tarkistaa ilmauksen oikeinkirjoitus sanakirjasta.
Osviittaa antavat kuitenkin seuraavat yleisohjeet:
Jos alkuosana on genetiivissä oleva lyhyehkö adjektiivi, pronomini tai yhdistämätön lukusana, adjektiivi kirjoitetaan yhdyssanaksi, esimerkiksi
- pahanhajuinen
- hyväntuntuinen
- tämänhetkinen
- kahdentyyppinen.
Pronomini- tai adjektiivialkuiset inen-loppuiset ilmaukset voidaan kirjoittaa erilleen, jos alkuosaa painotetaan tai se on pitkähkö:
- tuollaisen näköinen
- hankalan tuntuinen.
Useasta sanasta koostuva alkuosa kirjoitetaan erikseen:
- sadan vuoden pituinen
- lapsen nyrkin kokoinen.
Jos taas alkuosa on genetiivissä oleva substantiivi, kirjoitustapaan vaikuttaa ilmauksen vakiintuneisuus: yhteen kirjoitetaan sellaiset sanajaksot, joilla on vakiintunut, erikoistunut merkitys (esimerkiksi kansainvälinen), mutta erilleen satunnaiset liitot (esimerkiksi joukkueiden välinen).
–
Näiden ohjeiden sekä sanakirjan tietojen perusteella voidaan siis kirjoittaa joko kauniin näköinen tai kauniinnäköinen, mutta yksinomaan kahden kolikon kokoinen, koska määriteosa koostuu useammasta sanasta. Hassun oloisen voi senkin kirjoittaa joko yhteen tai erilleen, paitsi jos pelkää, että sana hahmottuu muodossa hassu-noloinen – silloin erilleen kirjoittaminen on varminta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana wc (voidaan käyttää myös isokirjaimista muotoa WC) on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Taivutetuissa ilmauksissa on parempi käyttää esimerkiksi sanaa vessa tai käymälä, koska wc-lyhenteen taivuttaminen on hankalaa.
Ohessa kuitenkin joidenkin sijamuotojen taivutus malliksi, vaikka siis sanakirja ei siis suosittele näiden käyttöä:
- yksikön genetiivi: wc:n
- yksikön partitiivi: wc:tä
- yksikön illatiivi: wc:hen
- monikon genetiivi: wc:iden
- monikon partitiivi: wc:itä
- monikon illatiivi: wc:ihin.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyseessä on sanaliitto, eli sanat kirjoitetaan erilleen toisistaan (myrskyn silmä).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kaksoiskonsonantin kk, pp ja tt sisältävät etunimet osallistuvat suomen kielen astevaihteluun tavalliseen tapaan. Taivutetaan siis Mikon ja Mirkan siitä huolimatta, että taivutusmuoto sattuu olemaan saman asuinen kuin Miko- ja Mirka-nimillä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Psyykkeen-tyyppistä taivutusta kieltämättä näkee käytettävän usein, mutta se on suositusten vastainen. Oikea taivutus kuuluu psyyken, psyykeä, psyykessä.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 26
- 27
- 28
- 29
- 30
- 31
- 32
- 33
- seuraava ›
- viimeinen »
