Kirjeissä ja kutsuissa vastaanottajaa puhuteltaessa voidaan kirjoittaa kohteliaisuussyistä Sinä ja Te (ja vastaavat taivutusmuodot) isolla alkukirjaimella. Kuitenkin pienenkin kirjaimen käyttö on sekin aina mahdollista, eikä sitä tule tulkita epäkohteliaaksi. Näin kertoo muun muassa Kielikello 2/1999.
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kumppanuussuhde kirjoitetaan yhteen.
Tarkoitettaessa Suomea maana sana kirjoitetaan isolla kirjaimella, mutta kielenä pienellä kirjaimella (suomi, suomen kieli, suomenkielinen). Myös suomalainen kirjoitetaan pienellä (samoin suomalaissyntyinen ym.). Lisäksi pientä alkukirjainta käytetään joissakin vakiintuneissa käsitteissä (esim. suomenennätys, myös Suomen ennätys tai Suomen-ennätys; suomenhevonen).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tapauksissa, joissa lauseiden rajalla on monisanainen konjunktiorykelmä (esim. ennen kuin, niin pian kuin, sitten kun), pilkku tulee yleensä konjunktioiden eteen. Aina ei ole selvää, mikä konjunktio kuuluu mihinkin lauseeseen, joten lauseiden rajalta voidaan usein jättää pilkku myös pois.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kaneetti-sanan alkuperää on selvitelty muun muassa Helsingin Sanomien
Kieli-ikkunassa 16.3.2004. Kyseinen artikkeli on luettavissa Kotuksen sivuilta. -
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Totta kai kirjoitetaan sanaliitoksi, eli sanat kirjoitetaan erikseen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
6–8 v (pitkä viiva, ei pistettä) tarkoittaa "6–8 vuotta".
6–8-v. (pitkä viiva, lyhyt viiva, piste) tarkoittaa "6–8-vuotiaat". -
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Perinteisesti on taidettu puhua juuri itsetutkistelusta. Tutkistelu ja tutkiskelu ovat synonyymeja, mutta tutkistelulla on hieman vanhahtava vivahde - kuuluisin käyttöesimerkki lienee Uudesta testamentista:
Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Kielitoimiston sanakirjassa tutkistella-verbille annetaan merkitykset tutkiskella; mietiskellä, pohtia, tutkailla. Tarkastelu sen sijaan voitaisiin nähdä hieman ulkokohtaisempana havainnointina.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kumpikaan ei ole väärin. Suomen kielen perussanakirjan mukaan sovellus on kuitenkin tavallisemmin käytössä. Lisäksi Kielenhuollon käsikirjan mukaan sovellus on sävyltään uudempi.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
... Olen nimittäin nähnyt tätä kirjoitettavan sekä yhteen että erikseen (suomenkieltä käyttävä yksikkö).
Sääntö erilleen kirjoittamisesta pätee myös taivutetuissa ilmauksissa. Oikea muoto on siis "suomen kieltä käyttävä yksikkö".
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä tietojeni mukaan sydän-sanan taivutusmuodoissa käytetään edelleen vain yhtä m-kirjainta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat kirjoitustavat ovat mahdollisia ja oikein.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Piste merkitään sekä päivän että kuukauden jälkeen. Päiväyksen piste ei vaikuta muiden välimerkkien käyttöön eikä toisinpäin, ja päiväyksen loppuun tulee piste normaaliin tapaan esimerkiksi ennen sivulausetta edeltävää pilkkua. Poikkeuksena on virkkeen loppupiste; kahta pistettä ei siis merkitä peräkkäin.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molempia vaihtoehtoja voi käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Konsepti-sana on jo vanhastaan tuttu suomessa merkityksissä ’luonnos, käsikirjoitus, suunnitelmat’. Sen sijaan englannissa sen tavallisimmat merkitykset ovat ’thought, idea, notion’. Konsepti-sanaa on käytetty myös suomessa idean ja oivalluksen merkityksessä jo 1970-luvun lopulta alkaen. (Lähde: Kielikello nro 4/1993.)
Palvelukonsepti tarkoittanee usein (yrityksen) tarjoamien palveluiden takana olevia periaatteita ja ajatuksia tai palveluiden kokonaisuutta. Kuten kysyjäkin mainitse, sana on kuitenkin monitulkintainen.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kyseisen sanan merkitys on kieltämättä, kiistämättä, epäilemättä, ehdottomasti, selvästi.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämäntyyppisistä sanoista hyväksytään molemmat monikon partitiivin muodot, toisin sanoen molemmat vaihtoehdot ovat oikein.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämäntyyppisistä sanoista hyväksytään molemmat monikon partitiivin muodot eli molemmat vaihtoehdot ovat oikein. Jos ollaan tarkkoja, niin kumpaakaan vaihtoehtoa ei suositella käytettäväksi. Jälkimmäisen lauseen kaltaisia rakenteita näkee teksteissä jonkin verran, mutta niitä suositellaan välttämään. Syynä tähän on se, että "useampi" on komparatiivin (enemmyyttä ilmaisevan vertailuasteen) muoto ja komparatiivia olisi hyvä käyttää vain sellaisissa yhteyksissä, joissa kyse on todellakin vertailusta. Näistä kahdesta vaihtoehdosta tuo jälkimmäinen on kuitenkin "vähemmän väärin".
Suositeltavaa olisi kuitenkin sanoa esimerkiksi "Menettely kestää useita päiviä".
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sanalla on kaksi merkitystä: 'etenevä, asteittain kasvava, porrasteinen' (esimerkiksi "progressiivinen verotus") ja 'edistyksellinen, kokeileva, uutta luova' (esimerkiksi "progressiivinen musiikki").
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
"Timmi" on puhekielinen sana, jolle sanakirja tarjoaa merkitykset 'hyvä', 'hyväkuntoinen', 'hyvin harjoiteltu'. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavan kaltaisissa ilmauksissa: "olla timmissä kunnossa", "timmi vartalo", "timmi orkesteri", "auto on timmissä" (= hyvässä kunnossa).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
"Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin" on vanha suomalainen sananlasku. Kielitohtorilla ei ole tietoa sananlaskun alkuperästä, mutta Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa sitä, että toisia on turha soimata, koska kaikissa on jotain vikaa.
Täsmennys 24.10.2017: Sanontaa käytetään tyypillisesti tilanteessa, jossa joku moittii tai syyttää toista sellaisesta asiasta, johon hän syyllistyy itsekin. Ks. myös sana soimata Kielitoimiston sanakirjassa.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 22
- 23
- 24
- 25
- 26
- 27
- 28
- 29
- 30
- …
- seuraava ›
- viimeinen »