Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Kyllä – vaikka sanalla käsin on myös merkitys ’käsillä’ tai ’manuaalisesti’, sitä voi käyttää myös tarkoittamassa toiminnan lähtö- tai kiinnekohtaa (ks. sanakirja).

Aiheesta on olemassa myös Kielikello-artikkeli vuodelta 1989: Hallitaanko Suomea Helsingistä käsin?

IT-alalla on ilmeisesti aivan yleistä käyttää englannin kielestä mukautettua häkki-sanaa, mutta alaa tuntemattomille tuo termi on kieltämättä melko hämärä. Suomenkielinen Wikipedia-artikkeli käyttää sanaa purkkaratkaisu, mutta se tuo mieleen väliaikaisen hätäratkaisun, jollaisesta ei kaiketi aina ole kyse.

Kikka kuulostaa muuten osuvalta, mutta se on sävyltään arkinen, joten se ei sovi kaikkiin yhteyksiin. Kävisikö niksi? Sitä on ehdotettu hackin vastineeksi ainakin tässä blogissa. Niksi on toki kovin yleisluontoinen sana aivan kuin kikkakin, mutta toisaalta myös hack-sanaa käytetään nykyään muissakin yhteyksissä, vrt. life hack (erilaisista elämää helpottavista nikseistä), Ikea hacks (Ikean kalusteiden tuunausvinkeistä).

Jos taas halutaan kuvata toimintapaa yleisesti, voitaneen käyttää sanaparia luova ongelmanratkaisu.

Lisäys: Aiheesta on keskustelua myös Kielitohtorin Facebook-sivulla.

Mennessä-ilmaisu on kaksitulkintainen, ja kysymyksenkin esimerkissä molemmat tulkinnat ovat periaatteessa mahdollisia (19.1. tai 20.1.).

Oman kokemukseni mukaan mennessä-ilmaisulla tarkoitetaan kuitenkin käytännössä lähes aina samaa kuin viimeistään-ilmaisulla (= viimeistään mainittuna ajankohtana). Kielitoimiston ohjeen mukaan myös hallintopäätöksissä asia tulkitaan näin. Tämän perusteella arvelen, että tekstin kirjoittaja on tarkoittanut, että toimituksen on määrä tapahtua viimeistään 20.1.

Epäselvyyksien välttämiseksi Kielitoimisto suosittelee käyttämään mennessä-sanan tilalla sanaa viimeistään. Tämä ei koske tapauksia, joissa mainitaan myös kellonaika, koska sen yhteydessä mennessä ei aiheuta vastaavia väärinkäsityksiä.

Ilmaus kirjoitetaan tosiaan yhdyssanaksi: käytännönläheinen (ks. myös Kielitoimiston sanakirja).

Yhteen: tosiasiassa (ks. myös Kielitoimiston sanakirja).

Kyllä saa, ja se on suositeltavaakin.

Yleiskieli ei tunne adjektiivina käytettävää, erilleen kirjoitettavaa perus-sanaa, vaan sitä käytetään ainoastaan yhdyssanojen alkuosana: perusasia, peruskallio, peruskurssi, peruskäyttäjä jne. Yhdyssanan alkuosana perus- on siinä mielessä kuvaileva, että se luonnehtii perässään olevaa sanaa (eli kielitieteen termein määrittää sitä).

Puheessa ja arkisissa teksteissä sanaa perus kuitenkin käytetään myös taipumattoman adjektiivin tapaan suurin piirtein merkityksessä ’tavallinen, tavanomainen’. Netistä löytyy tällaisesta käytöstä seuraavanlaisia esimerkkejä:

• Mulla oli taas ihan perus treenin ja levon täyteinen viikonloppu.
• Perus kolme huonetta ja keittiö.
• Ei ihan perus perussuomalainen.
• Melko perus Everestin talvitakki.

”Virallisesti” perus-sanaa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi voi käyttää tähän tapaan, vaan huolitellussa kirjoitetussa kielessä asia täytyy ilmaista jotenkin toisin.

Myöhempi lisäys: aihetta käsitellään myös Kotus-blogin Terävästi-palstan kirjoituksessa Ei ihan perusadjektiiveja.

Sanakirjan mukaan erikseen: ulospäin suuntautunut.

Sana taipuu ulospäin suuntautuneen, ulospäin suuntautuneessa, ulospäin suuntautuneeseen jne. Vertailumuodot ovat ulospäin suuntautuneempi, ulospäin suuntautunein.

Ilmeisesti start-up- ja scale-up-yritykset ovat molemmat kasvuyrityksiä, mutta ensimmäinen termi viittaa yritystoiminnan aloittamiseen ja jälkimmäinen sen laajentumiseen (yrityksen elinkaaren vaiheita ja niiden nimityksiä on esitelty ainakin täällä). Suomeksi voisi siis kai puhua esimerkiksi yrityksen tai liike-/yritystoiminnan laajentumisesta.

Kun ajatellaan scale-up-käsitteen tarkoitettua merkitystä, painopiste on yrityksessä toimijana (se kasvaa, laajentuu), kun taas skaalata-verbin käyttäminen asettaa yrityksen kohteeksi: skaalaaminen on jotakin, mikä toteutetaan ulkoapäin. Jos haluaa käyttää skaala-sanaan perustuvaa verbiä, käyttäisinkin mieluummin muotoa skaalautua ja sen johdoksia (esim. liiketoiminnan skaalautuvuus tai skaalautuminen). Suosittelen koko verbiä melko varauksellisesti, mutta ilmeisesti sanaa joka tapauksessa käytetään – esim. Tekesin sivuilla esiintyy lause Tekes valitsee Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitukseen lupaavia, nopeaan kansainväliseen skaalautumiseen tähtääviä start-up-yrityksiä.

Lauseesta Yhdysvallat vaikuttaisi olevan Pohjoismaita selvästi parempi skaalaamaan nuoria potentiaalisia yrityksiä ei mielestäni riittävän selkeästi välity sen toivottu merkitys. Kirjoittaisin mieluummin jotenkin siihen tapaan, että Yhdysvalloissa on paremmat olosuhteet yritysten toiminnan laajentumiselle (tai skaalautumiselle, jos niin halutaan).