Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

-inen-loppuisten sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamiseen ei ole aivan yksiselitteisiä sääntöjä, vaan monessa tapauksessa molemmat tavat käyvät. Esimerkiksi ilmauksen ötökän|kokoinen voikin kirjoittaa joko yhteen tai erikseen.

Sana kissankokoinen kirjoitetaan yhdyssanaksi fraasissa kissankokoisin kirjaimin (ks. Kielitoimiston sanakirja). Muissa yhteyksissä senkin voi kirjoittaa erikseen (Näin pihalla kissan kokoisen rotan, ks. sanakirja).

-inen-loppuisten sanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista käsitellään muun muassa seuraavissa Kielitoimiston ohjeissa:
• Yhdyssana vai ei: tämäntyyppinen vai tämän tyyppinen?
• Yhdyssana vai ei: raudanluja mutta kivantuntuinen vai kivan tuntuinen?

Sanat samanlaajuinen ja samantyyppinen voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja, hakusana samantyyppinen). Itse kirjoittaisin ne useimmissa tilanteissa yhteen.

Yleisohjeen mukaan -minen-loppuiset sanat kirjoitetaan tavallisesti erilleen edellisestä sanasta. Tämän perusteella kirjoitettaisiin siis yhteen pelaaminen, mutta ei yhteen kirjoittamistakaan voi virheenä pitää, etenkään jos sanaa käytetään termimäisesti.

Esitän muutaman vaihtoehdon, joiden tyyli ja sävy vaihtelevat arkisesta muodolliseen.

Rennossa ja epämuodollisessa kielenkäytössä voidaan mielestäni käyttää ilmausta livestriimi – jälkiosan kirjoitustapa on siis vastaava kuin Kielitoimiston sanakirjassakin esiintyvissä sanoissa striimata ja striimaus.

Melko hyvänä vaihtoehtona pidän tyyliltään neutraalia ilmausta suora verkkolähetys. Joissakin tapauksissa voi sanoa myös suorana verkossa.

Muodollisissa yhteyksissä voi käyttää termiä reaaliaikainen suoratoisto, mutta mielestäni tästä tulee hivenen jäykkä tai ainakin melko tekninen vaikutelma.

Sana isä taipuu monikossa isiä, isille (esimerkkeinä vastaavat muodot kuin äitejä, äideille eli monikon partitiivi ja allatiivi).

Toisaalta (yleisimmin lasten käyttämä) sana isi taipuu vastaavissa monikon sijamuodoissa isejä, iseille.

Oikea vaihtoehto on Kerromme mielellämme lisää.

Mielellään-ilmauksen lopussa oleva omistusliite vaihtelee sen mukaan, missä persoonassa puhutaan. Kirjoitetaan siis Hän lukee mielellään, mutta Teen sen mielelläni ja myös Kerromme mielellämme lisää.

Yhteen: samanaikaisesti (ks. Kielitoimiston sanakirja, hakusana samanaikaisesti).

Kielitoimiston sanakirja esittelee molemmat vaihtoehdot (ks. turbiini, turpiini). Periaatteessa molempia voi siis käyttää, mutta b:llisen muodon kerrotaan kuitenkin olevan tavallisemmin käytössä.

Myös sanan kaliiberi voi kirjoittaa myös kovalla p:llä: kaliiperi.

Ilmauksen voi kirjoittaa joko yhteen tai erikseen: suhtkoht tai suht koht (ks. Kielitoimiston sanakirja).

Ilmaus tulee sanoista suhteellisen ja kohtalaisen, mutta lyhentämätöntä versiota ei käytetä. Jos haluaa käyttää tyyliltään virallisempaa ilmausta, voi käyttää esimerkiksi sanoja suhteellisen, verraten, aika, kohtalaisen, varsin, melko.

Vanhat ohjeet numeroiden kirjoittamisesta ovat edelleen voimassa, ja niihin sisältyvät myös kysymyksessä esitetyt periaatteet (sillä poikkeuksella, että myös luku kymmenen suositellaan kirjoittamaan sanana). Numeroiden kirjoittamisesta annettuihin virallisiin yleisohjeisiin voi tutustua Kielitoimiston ohjepankin sivuilla. Aihetta on käsitelty myös Kielikellon artikkelissa Luvut ja tekstin hahmotettavuus.

Kielikello-artikkelin lopussa summataan näin:

Numeroiden käyttö ei siis itsestään selvästi helpota tai hankaloita tekstin hahmottamista. Tekstityyppi ja konteksti vaikuttavat siihen, milloin luvut kannattaa kirjoittaa kirjaimin ja milloin numeroin. Kutakin tekstiä kannattaa katsoa aina omana kokonaisuutenaan ja pohtia, mitkä valinnat palvelevat lukijaa mahdollisimman hyvin.

Tampereen yliopiston journalistisen kielen lehtorin Sirkka Wahlsténin ohjeissa (PDF) todetaan näin:

Moni muistaa koulusta oppimansa säännön, joka kehottaa kirjoittamaan lukusanat yhdestä kymmeneen sekä tasaluvut sata, tuhat, miljoona ja miljardi kirjaimin ja muut numeroin. Erityisesti lehtitekstiä kirjoittavan kannattaa kuitenkin muistaa, että numeroin kirjoitettu luku on aina painokkaampi ja paremmin lukijan mieleen jäävä kuin sanaksi kirjoitettu. Tästä syystä kannattaa lähes aina poiketa tuosta vanhasta kouluaikaisesta ohjeesta.

Etenkin tyylikysymyksissä kielenhuollon ohjeet ja suositukset mahdollistavat usein oman harkinnan käytön: suosituksista voidaan poiketa, jos se koetaan perustelluksi. Lehtitekstin kirjoittamiseen on ilmeisesti vakiintunut käytänteitä, joissa hyödynnetään tätä vapautta. En toisaalta usko, että myöskään virallisia suosituksia noudattamalla voisi mennä pahasti vikaan.

Oikea kirjoitustapa on Tarjoaa palvelua 18 asiakkaalle.

Kielitoimiston ohjeen mukaan numeroon ei tarvitse merkitä taivutuspäätettä, jos sijamuodon näkee seuraavasta sanasta, kuten tässä sanasta asiakkaalle.

Tähän sääntöön on joitakin poikkeuksia. Pääte esimerkiksi merkitään aina, kun sanat ovat partitiivissa: Yritys palvelee 18:aa asiakasta. Tämä johtuu siitä, että muutoin partitiivimuotoa ei voisi erottaa nominatiivimuodosta (perusmuodosta), koska jälkimmäinen sana on molemmissa samannäköinen: kahdeksaatoista asiakasta, kahdeksantoista asiakasta.

Esimerkkivirkkeessä lukua 18 ei tarvinnut taivuttaa, mutta nostan silti esiin lukujen 11–19 taivutuksen, koska se on hieman poikkeuksellinen. Koska luvuissa 11–19 jälkiosa -toista on taipumaton kaikissa sijamuodoissa, tulee pääte taipuvasta alkuosasta: 11:stä (yhdestätoista), 18:lle (kahdeksalletoista), 15:tä (viittätoista).