Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Kielikellon 3/1999 artikkelisssa Monenlaisia rinnastuksia: eli, tai, mutta selvennetään vaan- ja vain-sanojen eroa näin:

Vaan ja vain

Sanoilla vain ja vaan on molemmilla kirjakielessä oma eriytynyt käyttöalansa, ja niiden työnjako on vakiintunut. Vaan on rajoitusta ilmaiseva rinnastuskonjunktio, joka liittää kahta lausetta tai lauseenosaa yhteen. Vain on sen sijaan adverbi, jolla on useita tehtäviä: se paitsi rajoittaa (kävin siellä vain kerran) myös esimerkiksi vahvistaa (älä vain luule – –) tai lieventää sanottavaa (muuten vain – –). Tämäntapaisissa yhteyksissä käytetään puhekielessä vain-sanan synonyyminä myös sanaa vaan. Lauletaan: ”Tule meille vaan, meillä leivotaan” tai ”Minä vaan tiskaan astioita – –”. Tällaista vähän rempseää käyttöä kuvaa Suomen kielen perussanakirjassa mm. esimerkkilause ”Anna tulla vaan!”

Kuten artikkelissakin mainitaan, etenkin puhekielessä vaan ottaa joskus vain-sanan paikan. Tekstissä tästä ei kuitenkaan kannata lipsua ainakaan silloin, kun tarkoituksena on kirjoittaa huoliteltua yleiskieltä.

Juuri näin, siis Savoyhin.

Kielitoimiston ohjeen mukaan niin että voidaan pilkuttaa kahdella eri tavalla tai jättää kokonaan pilkuttamatta. Kaikki seuraavat ovat siis periaatteessa mahdollisia:

Sulje ikkuna niin, ettei se kolise. ~ Sulje ikkuna, niin ettei se kolise. ~ Sulje ikkuna niin ettei se kolise.

Tosin pilkun voi tulkita luovan merkityseroja: ensimmäisessä esimerkissä ikkuna kehotetaan sulkemaan tavalla, joka ei aiheuta kolinaa, ja toisessa ikkuna tulee sulkea, jotta se ei kolisisi.

Kahdeksi eri sanaksi: ani harvoin.

Yleensä kaksitavuiset vahvistussanat kirjoitetaan yhteen vahvistettavan sanan kanssa: upouusi, täpötäysi, typötyhjä, pilkkopimeä, rutikuiva.

Sanat ani ja tuiki ovat kuitenkin poikkeustapauksia, jotka kirjoitetaan erilleen: tuiki tavallinen, ani harva.

Kolmitavuiset vahvistussanat taas kirjoitetaan aina erilleen: apposen auki, typösen tyhjä.

Niin-sanaa käytetään usein kahden lauseen välissä osoittamaan lauseiden rajaa ja vahvistamaan sitä. Tämä on erityisen tavallista puhutussa kielessä, mutta sitä voidaan käyttää myös kirjoitetussa kielessä. Ennen niin-sanaa tulee pilkku.

Tyypillisimmin niin esiintyy sivulauseen jäljessä, mutta se voi esiintyä myös päälauseen jäljessä:

• Kun et kerran tullut, niin me lähdimme.
• Vaikka tekisit mitä, niin en suostu.
• Tule tänne, niin saat jotakin.
• Saatpa nähdä, niin hän tulee.

Joskus lauseiden raja voi jäädä hämäräksi ilman niin-sanaa, jolloin se ei ole vain hyväksyttävä, vaan jopa välttämätön. Monissa tapauksissa virke on kuitenkin selvä ilman niin-sanaakin. Runsas käyttö voi luoda tekstiin puheenomaisen vaikutelman ja näin häiritä lukijaa.

Aiheesta kerrotaan muun muassa Kielikellon 3/2012 artikkelissa Jos sun lysti on, niin kädet yhteen lyö!

Vuohi-sana taipuu vuohi : vuohta:

Laitumella kävelee kaksi vuohta.

Nähdäkseni ei-jäsen on aivan moitteetonta suomen kieltä. Toki mahdollista on käyttää myös jotakin muutakin ilmausta, kuten muut kuin jäsenet.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan ei- on käytössä yhdyssanoissa, joilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mikä jää yhdyssanan loppuosan ilmaiseman käsitteen ulkopuolelle: muu paitsi, muunlainen kuin, kaikki muut kuin. Esimerkkeinä annetaan ei-asiantuntija, ei-eurooppalaiset maat, ei-sosialistiset puolueet, ei-toivottu raskaus.

Kyllä seuraavanlaisesti kirjoitetaan yhteen – jos tekstinkäsittelyohjelma ehdottaa muuta, se on väärässä. Toki saman asian voi usein ilmaista mutkattomammin sanalla seuraavasti.

Niin käteviä kuin automaattiset kielentarkistusohjelmat ovatkin, valitettavasti niiden antamaan tietoon ei aina voi luottaa. Aihetta on käsitelty muun muassa Ylen artikkelissa Pienempään vai pienenpään?

Joten-sanaa käytetään syy-seuraussuhteita ilmaisevissa virkkeissä, joissa ensin tulee syytä ilmaiseva päälause ja sitten seurausta ilmaiseva joten-sivulause. Ainakaan huolitellussa kirjoitetussa kielessä sillä ei siis voi aloittaa virkettä.

Joten-sanan sijasta virkkeen voi aloittaa jollakin muulla seurausta ilmentävällä ilmauksella, kuten näin ollen, siksi, siten, siitä (tai tästä) syystä, sen seurauksena/johdosta/takia/tähden/vuoksi.